Kesä mennä hujahtaa nopeaa ettei blogipäivityksiäkään ole ehtinyt tehdä. Vappu ja Lara nautiskelee uuden rivitaloasunnon pihamahdollisuuksista ja isommista sisätiloista. Meijän koko kööristä tuli Kempeleläisiä

Kempeleen lähimettät on otettu hyvin haltuun ja kaverien puutetta ei täällä ole. Jos kivellä heittää niin saatamma osua tyttöjen hyvää ystävää Bruno-herraa päähän. Jos täysillä haukkuu, saattaa Unski, Fifi ja Chili kuulla lenkkikutsun. Nähtiin tuossa myös Jossua (ööö.. kuinka monetta Jossua jo lie..) ja pitäisi nyt sopia lenkki käppänä Jackin ja Jossun uusimman tulokkaan Sulon?? kanssa. Niistäki saadaan varmasti loistavia lenkkikavereita. Rakas Kutkaki on tuossa lähellä vielä ihan pienen hetken... sitten herra lähteekin valloittaan sitä Ameriikan manteretta. Huh huh... kuinka mie kestän!?!

Toisaalta on ollu myös melko surullinen kesä kun neljästä koiraystävästä on jouduttu luopumaan. Hyvät ja rauhalliset matkat toivotan Venlalle, Ninnulle, Juusolle ja Mocalle. Ja kun toisesta päästä otetaan, niin toisesta annetaan... Olen saanut ilon tutustua veljeni perheen uuteen pentuun beagle Hilmaan. Siinä on tyttö, joka tietää hajujen päälle 

Kesän väistyessä alkaa syksy ja se tietää Vapulle ja Laralle metsästystöiden alkamista. Jukka on hoitanut tyttärien jahtikoulutuksen, enkä voi kuin ylpeänä seurata koirien kehittymistä. Syksyllä tapahtuu minullekkin uusia asioita. Pääsin opiskelemaan, joten koulun penkille pitäisi suunnata. Toiseksi minulla alkaa ensimmäinen hirvenmetsästyskausi. Pääsen seuraamaan ja ihailemaan hirvikoirien työskentelyä ja samalla tapani mukaan mokailemaan ja luultavasti pilaamaan kaiket mahdollisuudet hirven saantiin  

Syksyn odotusta